ANTUREIDEN ORJA?

Ajatukset harhailee jo joulupäivissä ja toivo pienestä hengähdystauosta😛. On ollut tiivis syksy töiden suhteen. Kummasti sitä kuitenkin jaksaa, kun tietää, että voi rauhoittua ”downshift” -moodiin hetkeksi. Ja parasta siinä on tietysti se, että kokoonnutaan perheen kesken ja nähdään läheiset. Sitä odotan kovasti. Näin poikien äitinä odotan innolla erityisesti suvun pikkutyttöjen kohtaamista ja kaikkia tyttöjen hömpötysjuttuja💁. Varmaan tänäkin jouluna järjestämme tytöille oman tyttöjen illan, jossa on kasvonaamioita, jalkahoitoja, kynsihuoltoa ja kampausten tekemistä. Se oli kyllä ihan huippu viime joulunakin. Sillä välin pojat sai viettää äijä-aikaa keskenään toisaalla 👦.

Tyttöjen ilta jouluna 2018. Osalle korvien rei’itykset ja kauneuden ilta kaikille 💖

 

Pojat vastasi tyttöjen iltaan 😆

Jaksamisesta… siitä tulee juttua koko ajan niin lehdissä kuin somessakin. Hyvinvointi ja jaksaminen. Alkaa kuulostaa jo melko kliseiseltä. Mutta oikeasti, käytännössä tähän törmään itsekin. On viisasta kuulostella omaa ja läheisten jaksamista. Pysähtyä, kuunnella ja tunnustella, missä mennään. Ennen kuin läikkyy yli… tai mennään ylikunnon puolelle.

Miten on meitä edeltävä ja sitä edeltävä sota-ajan sukupolvi jaksanut? Ei ole ollut somea, vertaistuki -keskustelut todennäköisesti minimi ja oman hyvinvoinnin tarkastelu aivan outo käsite. On tehty töitä hiljaa ja lujaa. Rakennettu sodan raiskaamaa yhteiskuntaa fyysisten ja henkisten traumojen jäljiltä. Elämä on varmaan ollut enemmän kärsimyksen kautta koettua raatamista ja suorittamista kuin iloa ja rentoa olemista normaali työpäivän päätteeksi. Puhumattakaan mistään mittareista ja antureista, jotka piirtävät sinun fysiologian konkreettiseksi ja näkyväksi. Analysoivat kielellä, jota et itsekään välttämättä ymmärrä tai vähintäänkin ihmettelet jotain. Ne antavat sulle ohjeistuksen, onko tänään tarpeellista levätä vai voitko vain ”antaa palaa” – tänään on hyvä päivä treenata! Onko meillä vielä jäljellä tarpeeksi omaa tuntemusta, omaa tahtotilaa, omaa maalaisjärkeä? Vai toimitaanko kohta kuin robotit, kun mittarit käskee niin. Kumpi on oikeassa🤔?!

Hankin alkusyksystä uuden äly-sykemittariin. Tein investoinnin älykkäälle yksilölle. Päästin sen ranteeseeni ja maailmaani, elämääni sisälle. Tutkimaan itsestäni ne näkymättömät ja ihmeellisimmät sykäykset, tekemään hienot käppyrät ja analyysit, ohjeistamaan minua joka päivälle viisaasti. Meillä oli ensimmäiset viikot todellinen honeymoon💙. Tunsin, että se rakastaa minua ja oppii tuntemaan minut. Samoin minä hänet😍. Aamulla ensimmäisenä tarkistin, mitä sillä on sanottavaa. Ja olihan sillä paljonkin…joka aamu. Tervehdys ja analyysi nukutusta yöstä. Miten se meni sinun mielestä? Minun mielestä ihan jees… Nappasin synkronoinnin päälle ja kännykkä kertoo tyydyttävästä unesta, välillä jopa heikosta. Mitä hittoa😲? Minun mielestä se oli ok… ”Olet treenannut liikaa viime aikoina…” tai ”Olet treenannut tavallista vähemmän. Jos jatkat näin, kuntotasosi alkaa laskea.” Kuka säätelee ketä ja mitä kannattaa uskoa? Se onkin kysymys.

En oikeasti ihmettele, jos tämän päivän ihmisillä tulee stressi moisesta seuraamisesta! On helppo sokaistua ”viisaampiin” mittareihin. Olen heivannut koko sykemittarin pöydälle niille öille, jolloin tiedän, että tulos on 💩. Käytännössä nämä yöt on niitä, jolloin teen ja valvon töitä myöhäälle yölle tai nautin pari (tai pari extraa) lasia viiniä 😉. Tietäähän sen itekin, mitä mittari näyttää sitten aamulla… Olen kuitenkin vain ihminen ja elän kuten inhimillinen ihminen😇. Pyrin kyllä satsaamaan omaan hyvinvointiini, josta hyötyy itseni lisäksi myös läheiseni ja työnantajani, loppupeleissä koko yhteiskunta🙏.

Mutta joo… olen hyötynyt sykemittaristani siinä mielessä, että se hieman ohjaa itseäni tekemään järkeviä valintoja. Olen aina ollut illan virkku ja yökukkuja. Syksyn aikana olen pystynyt kääntämään unirytmiä ja huolehtimaan paremmista yöunista👍. Monta askelta viisaampana olen myös suunnitellut viikon treeniä, tulkinnut sykemittarin kertomaa, mutta ennen kaikkea kuulostellut omaa oloa ja niiden pohjalta liikkunut järkevämmin. Sykemittari on siis hyvä renki, mutta huono isäntä. Maalaisjärki, oman kehon tuntemus ja mittarin lukemat on varmaan viisain ja paras yhdistelmä.

Tämä oli erikoinen vuorokausi muutenkin😊…

Aikaisemmin jo postauksessani mainitsin, etten omista vaakaa enkä käy puntarilla. Edellisestä kehonkoostumusmittauksesta on 2,5 vuotta. Löysin vanhat tulosteet, jotka on tehty tammi- ja toukokuussa 2017 erään kuntoiluprojektin yhteydessä. Olipas mielenkiintoista luettavaa näin jälkikäteenkin! Innolla odotan tulevaa tammikuun kuntotestausta. Varasin nimittäin ajan juoksumattotestiin ja kehonkoostumusmittaukseen. En ole juoksumattotestissä aikaisemmin käynyt. Toivottavasti pystyy treenaamaan normaalisti ja pysyy terveenä siihen asti. Tavoite on saada enemmän suunnitelmallisuutta treeneihin, jotka tähtää seuraavaan puolikkaaseen Maltalle maaliskuussa (MATKALLA MALTALLE). Välitsekki on varmaan ihan järkevää, jotta kuulee ammattilaisen arvion tilanteesta ja saa oikeat sykevälit treenata aerobisella ja anaerobisella alueella. Sinänsä siitä on enää lyhyt aika treenata Maltan juoksuun, mutta palvelee jatkoakin ajatellen kesän juoksutapahtumia varten. Testauksessa tehdään maitohappomittaukset verinäytteestä juoksutestin edetessä, niin voidaan määrittää tarkat sykevälirajat harjoittelua ajatellen. Myös juoksuvauhti -ennusteen saaminen antaa realistiset mittasuhteet tuleviin juoksuihin. Hitsi, että jännittää! Laitan siitä sitten tulokset ja postaukset myös blogiin.

Kehonkoostumus tammikuu 2017. Paras juoksuvauhti on ollut noin 57-58kg painossa. Siihen olisi hyvä tähdätä.

Tällä viikolla on ollut kehossa väsynyt olo. Sykemittari näyttää aliharjoittelua, kardiokuorman status on 0,8 ja sietokyky alempi kuin yleensä (75) sekä rasitus 59. Tämän mukaan pitäisi siis antaa palaa kunnolla ja treenata kovaa. Viime yön unistatuskin on HYVÄ. Fiilis ja olotila oli kuitenkin päivän päätteeksi väsyneen raukea ja halusin vain antaa kehon ja mielen olla. Päivään kun on mahtunut kaikenlaista… töitä, joulushoppailua, jääkiekkoa ja rauhallista koiralenkkiä. Huomenna uusi päivä ja mielenkiinnolla odotan, mikä on päivän kunto ja fiilis… Mietin tulevaa tammikuun kuntotestausta. Kyllä nousee hinku lähteä treeneihin huomenna💪. Tavoitteet kyllä motivoi🤗…

Palataan ja kuullaan pian 😊!

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *